Tallinna kutsuu 29.9.-1.10.2026
Vuokralaiset VKL ry täyttää 80 vuotta – vuokralaisten edunvalvontaa vuodesta 1946
Vuokralaisten Keskusliitto ry:n perustava kokous pidettiin 16. kesäkuuta 1946 Osuusliike Elannon kerhohuoneistossa Helsingissä. Kokoukseen osallistuivat Helsingin lisäksi Turun, Tampereen, Kotkan, Jyväskylän ja Lahden vuokralaisyhdistysten edustajat.
Sodan jälkeisessä Suomessa asuntopula oli suuri ja vuokralaisten asemaan liittyi monia epäkohtia. Tarve vuokralaisten yhteiselle kattojärjestölle oli ilmeinen.
Perustamisensa jälkeen Vuokralaisten Keskusliitto alkoi vaikuttaa aktiivisesti asuntopolitiikkaan ja tuoda vuokralaisten näkökulmia päättäjien tietoon. Se osallistui asuntopolitiikkaa käsittelevien komiteoiden ja työryhmien työhön sekä teki aloitteita vuokralaisten aseman parantamiseksi.
Keskusliiton asema ja vaikutusvalta perustuivat sen taitoon solmia suhteita muiden järjestöjen kanssa – järjestöjen välinen yhteistyö oli alusta alkaen keskeinen osa toimintaa.
Esimerkiksi Väestöliiton kanssa tehty yhteistyö vaikutti aravalainoitusjärjestelmän syntymiseen, mikä edisti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista Suomessa. Myös ammatillinen työväenliike oli merkittävä yhteistyökumppani järjestövoimansa ja muun tukensa takia.
Vuosikymmenten aikana järjestö on ollut mukana vaikuttamassa moniin vuokralaisten asemaa parantaneisiin uudistuksiin. Näitä ovat muun muassa huoneenvuokralain irtisanomissuojaa koskevat muutokset, asumistukijärjestelmän kehittäminen sekä vuokra-asuntojen välitystoiminnan sääntelyn parantaminen.
Vuokralaisten Keskusliitto – nykyinen Vuokralaiset VKL ry – on toiminut koko historiansa ajan poliittisesti sitoutumattomana järjestönä. Sen tavoitteena on ollut parantaa asumisen olosuhteita, turvata vuokralla asuvien oikeuksia Suomessa sekä toimia vuokralla asuvien asiantuntevana neuvonantajana.
Vuokralaiset VKL ry:n perustamisen taustalla ollut tarve ei ole poistunut, ja jatkamme työtä vuokralaisten oikeuksien ja laadukkaan asumisen hyväksi. Kaikilla on oikeus turvalliseen ja maksukykyä vastaavaan kotiin.
Asuminen on usein elämän kallein kuluerä, ja haluamme rahoille vastinetta. Asuntojen suunnittelun tulisi olla laadukasta, käytännöllistä sekä mahdollistaa joustava sisustaminen – monenlaiseen elämään sopivaa.
Suuri kiitos jäsenillemme, yhteistyökumppaneillemme ja kaikille toimintamme tukijoille. Jatkamme yhdessä tärkeän asian parissa.
Vuokralaispäivät
Vuokralaiset ry:n vuosittaiset Vuokralaispäivät yhdistävät asiantuntijoiden jakaman ajankohtaisen tiedon ja yhdessä viihtymisen vuokra- ja asumisoikeusasumisen aihepiirien parissa. Vuonna 2026 tapahtuma järjestetään 21.–23.8. Viking Linen M/S Gabriellalla. – merkitse aika jo kalenteriisi!
Merimatka tarjoaa ajankohtaisia puheenvuoroja, uusia näkökulmia asumiseen sekä rennon mahdollisuuden verkostoitua satojen osallistujien kanssa.
Tänä vuonna ohjelmassa on entistä enemmän hyötytietoa: saat napakan tietoiskun muuttuneesta huoneenvuokralainsäädännöstä – selkeästi ja käytännönläheisesti.
Mukana myös varautumista arjen turvallisuuteen, katsauksia asuntopolitiikan tulevaisuuteen sekä kevyempiä keskusteluja siitä, miten yhteisöllisyys rakentuu ja vahvistuu.
Vuokralaispäivät tarjoaa asiaa, oivalluksia ja yhteisöllisyyttä – juuri sopivassa suhteessa. Tule oppimaan uutta, verkostoitumaan ja nauttimaan merimatkasta seurassa, joka ymmärtää asumisen arjen.
Tartu tilaisuuteen – tätä tapahtumaa et halua jättää väliin!
Toivotamme Vuokralaispäiville tervetulleiksi kaikki vuokralaiset ja vuokra- sekä asumisoikeusasumisesta kiinnostuneet! Hyötyä verkostoitumisesta ja asiantuntijoiden esityksistä saavat aivan erityisesti esimerkiksi asuintalonsa asukastoimikunnassa toimivat ja muut asukasaktiivit.
Lisää tietoa ja ilmoittautumisen löydät täältä:
Jakamistalouden hyödyt kuuluvat kaikille – myös vuokralla asuville
Vuokralaiset ry on vahvasti sitä mieltä, että jakamistalouden mahdollisuudet, kuten oman kodin satunnainen lyhytaikainen vuokraus, kuuluvat myös vuokralla asuville – mukaan lukien valtion tukemissa Varke-asunnoissa asuville. Oman kodin tilapäinen luovuttaminen esimerkiksi lomien tai tapahtumien ajaksi tulisi sallia, kunhan toiminta ei ole ammattimaista.
– Jos vuokralainen haluaa vuokrata kotinsa Suomi Areenan kaltaisessa tapahtumassa, jossa hotellit ovat täynnä, se hyödyttää sekä asukasta että kaupunkia. Tällainen jakaminen on tervetullutta ja se tulee olla sallittua, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.
Vuokralaiset ry kuitenkin vastustaa jyrkästi ammattimaista Airbnb-toimintaa vuokra-asunnoissa, erityisesti valtion tukemissa kohteissa. Viimeaikaiset tapaukset, joissa Hekan asuntoja on jälleenvuokrattu kaupallisesti, osoittavat tarpeen selkeille pelisäännöille.
Vuokralaiset ry vaatii:
• Mahdollisuutta satunnaiseen vuokraukseen myös Varke-asunnoissa
• Tehokasta valvontaa ja sanktioita väärinkäytöksistä
• Asukkaiden oikeuksien ja asumisturvan ensisijaista huomioimista
– Jakamistalous ei saa heikentää vuokralaisten asemaa, viedä koteja markkinoilta eikä nostaa asumiskustannuksia. Kodit ovat ensisijaisesti koteja – eivät hotelleja, Viita painottaa.
Lisätiedot:
Anne Viita
Toiminnanjohtaja, Vuokralaiset ry
anne.viita@vuokralaiset.fi | 050 588 3483
Naapurisi ei ehkä muista nimeäsi – mutta hymysi kyllä
Yksinkertainen tervehdys tai pieni sosiaalinen kontakti – hymy, ystävällinen nyökkäys tai lyhyt juttutuokio – voi vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiimme. Ne luovat pohjaa myös hyvälle naapuruudelle ja turvallisuuden tunteelle.
Kun aivot aktivoituvat myönteisissä arjen kohtaamisissa, niissä voi vapautua oksitosiinia, jota kutsutaan ”luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden hormoniksi”. Tämä hormoni lisää hyvää oloa ja voi muun muassa alentaa myös stressiä.
Useat tutkimukset viittaavat samaan: ystävällinen tervehtiminen ja toisten huomioiminen näkyvät myönteisesti myös omassa elämänlaadussamme.
Hyvä naapuruus ei vaadi erityisen aktiivista sosiaalisuutta tai syviä ystävyyssuhteita jokaisen kanssa. Useimmiten se muodostuu pienistä, toisia huomioivista teoista, jotka eivät vaadi suurta ponnistusta.
Asuintalossa tällaisia arjen huomaavaisuuksia ovat esimerkiksi:
- talon yhteisten tilojen ja pihan pitäminen siisteinä – niissä liikutaan päivittäin
- ennakkoilmoitus kotona pidettävistä juhlista – pieni tieto auttaa naapuria suunnittelemaan omaa arkeaan
- perinteinen tervehdys rappukäytävässä tai pihalla – se ei maksa mitään, mutta jää mieleen
Hyvä naapurisopu voi parhaimmillaan synnyttää positiivisen lumipalloilmiön. Naapureiden välille muodostuu pieni, mutta tärkeä tukiverkosto, joka lisää turvallisuuden tunnetta. Ystävällinen tervehdys ja hymy voivat merkitä toiselle enemmän kuin arvaammekaan – ja vähentää yksinäisyyden tunnetta arjessa.
Ikivanha sanonta pätee yhä: tee toiselle se, mitä toivoisit itsellesi tehtävän. Pienet arjen teot ja huomaavaisuus rakentavat hyvää naapuruutta – ja kirsikkana kakun päällä ne parantavat myös omaa mielialaamme ja hyvinvointiamme.
Vuokralaiset ry toivottaa hyvää ystävänpäivää 14.2.2026!
Jäte ei aina ole tuotteen loppu, vaan osa materiaalin kiertokulkua
30.1.2026
Oikein tehty jätteiden lajittelu näkyy taloyhtiöiden arjessa: jätekatokset pysyvät siistimpinä ja hajuhaitat ja tuholaisongelmat vähenevät. Myös jätteiden keräys ja käsittely sujuvat paremmin ja väärin lajitellusta jätteestä aiheutuvat ongelmat – ja sitä myötä myös kulut – pienenevät.
Yhden roska on toisen aarre – kyse ei ole pelkästään sääntöjen noudattamisesta. Kun jätteet lajitellaan oikein, arvokkaita materiaaleja voidaan hyödyntää uudelleen ja kierrättää raaka-aineiksi sen sijaan, että ne päätyisivät sekajätteeseen. Tämä säästää luonnonvaroja ja osaltaan vähentää ympäristökuormitusta.
Jäte ei välttämättä ole tuotteen loppu, vaan osa sen materiaaliketjua. Me kuluttajat olemme puolestamme osa kiertotaloutta – emme vain jätteen tuottajia.
Selkeät ohjeet ovat olennainen osa lajittelua – huomioi kuntakohtaiset erotLajittelun perusperiaatteet ovat koko Suomessa samat, mutta ohjeiden yksityiskohdissa on paikallisiin käsittelyratkaisuihin perustuvia kuntakohtaisia eroja. Käytämme tässä esimerkkinä HSY:tä ja Rosk’n Rollia.
Sekä HSY:n että Rosk’n Rollin verkkosivuilta löytyvät kätevät jäteoppaat. Ne tarjoavat hakutoiminnon, johon voi kirjoittaa jätteen nimen ja saada hakutuloksena lajitteluohjeen.
Ohjeet ovat valtaosin samansuuntaisia, mutta joitakin erojakin löytyy. Rosk’n Roll esimerkiksi ohjeistaa, että jyrsijöiden purut ja heinät sekä linnunsiemenet kuuluvat sekajätteeseen. HSY puolestaan kertoo sivuillaan, että häkkilintujen ja jyrsijöiden aluspurut käyvät jätöksineen biojätteeseen. Molemmat kuitenkin ohjeistavat koiran ja kissan jätösten paikaksi sekajäteastian, ja HSY muistuttaa lisäksi, että ne voi sijoittaa myös omaan kompostoriin.
On siis hyvä muistaa, että lajitteluohjeet voivat vaihdella jonkin verran kunnittain. Lajittelu on sujuvinta silloin, kun ohjeet ovat helposti saatavilla ja ymmärrettäviä – tutustu oman jätehuoltoyhtiön kotisivuihin tai esitteisiin ja kysy tarvittaessa tarkennusta.
Kaikkea jätettä ei voi kierrättää – mutta lajittelulla on merkitystäJätteiden ohjeiden mukainen lajittelu on arjen yksinkertainen tapa vaikuttaa ekologisesti, taloudellisesti ja yhteisöllisesti. Kun jokainen tekee pienen osansa, kokonaisuus toimii – niin ympäristön kuin asumisviihtyvyydenkin kannalta.
Kaikkea jätettä ei voida kierrättää, ja sekajätteeseen kuuluu edelleen paljon roskaa. Juuri siksi oikein tehty lajittelu on tärkeää: se varmistaa, että mahdollisimman suuri osa kierrätettävissä olevista materiaaleista päätyy jatkokäyttöön.
Vuokrat määräytynyt nyt epäoikeudenmukaisesti
Helsingin Sanomissa uutisoitiin vastikään vuokramarkkinoiden ilmiöstä, joka koskee monia vapaarahoitteisia vuokrasuhteita. Vuokrien lasku ei koske vanhoja asukkaita, vaan he joutuvat maksamaan merkittävästi korkeampaa vuokraa kuin uudet asukkaat. Ilmiö kertoo karua kieltään vuokramarkkinoiden epätasa-arvosta ja haluttomuudesta ottaa oikeasti huomioon asiakkaan näkökulma. Vuokralaiset ry ehdottaa asiaan kompromissiratkaisua.
Helsingissä vapaarahoitteisten asuntojen vuokria on jouduttu laskemaan asukkaiden saamiseksi. Vuokrien lasku koskee ainakin isommilla vuokranantajilla vain uusia vuokrasuhteita. Saman yhtiön toinen asiakas samassa talossa voi joutua maksamaan merkittävästi korkeampaa vuokraa samankokoisesta asunnosta, jos vuokrasopimus on solmittu aikaan, jolloin vuokrapyynti oli korkeampi.
- Paljon on puhuttu siitä, että Helsingissä vallitsee nyt vuokralaisten markkinat, koska asuntoja on niin paljon tarjolla. Jos näin olisi, myös vanha asukas voisi saada neuvoteltua vuokransa matalammaksi. Nyt sen sijaan hänen täytyy irtisanoa asuntonsa, ja luopua tutusta asuinmiljööstä saadakseen asumiskulunsa edullisemmiksi. Tällainen menettely ei ole asiakaslähtöistä toimintaa, toteaa Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita.
Helsingin Sanomien artikkelissa 22.1.2026 Saton johtaja totesi, että asiaa tulisi ajatella kuten mitä tahansa palvelua tai tilauksia, joiden hinnat vaihtelevat tilanteiden mukaan.
- Asumisessa on kyse ihmisen perustarpeeseen liittyvästä asiasta eli sitä ei voi verrata kulutushyödykkeiden tai palvelujen hinnoitteluun. Näin kuitenkin tehdään tänä päivänä vapaarahoitteisilla vuokramarkkinoilla. Näkökulma on aina ensisijaisesti sijoittajan tuotto-odotuksiin sidottu, eikä suinkaan asukkaan tarpeisiin, korostaa Viita.
Vanhojen asukkaiden vuokria ei haluta laskea pysyvästi, koska toimi madaltaisi vuokratuottoja pitkälle tulevaisuuteen. Vanhat asukkaat kokevat kuitenkin olevansa eriarvoisessa asemassa, mikä lisää tyytymättömyyttä ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Vuokralaiset ry esittää asiaan kompromissiratkaisua.
- Voisiko tällaisessa suhdannetilanteessa ajatella vuokran alentamista määräajaksi, esimerkiksi puoleksi vuodeksi. Tai että vanhoille asukkaille annettaisiin yksi maksuton asuinkuukausi vuodessa. Vuokranantaja saisi positiivista mainetta, ja sitouttaisi asukkaan asumaan pidempään, millä on pitkän aikavälin taloudellista merkitystä vuokranantajalle. Samalla lisättäisiin asukkaan taloudellista turvallisuudentunnetta ja elämänhallinnan mahdollisuuksia, toteaa Viita.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Anne Viita, anne.viita@vuokralaiset.fi, Vuokralaiset ry, puh. 050 5883 483
Vuokrankorotukset ja vuokralaisen oikeudet
Vuokrankorotukset ovat vuosittain ajankohtainen asia monille vuokralaisille. Tämän julkaisumme tarkoituksena on selkeyttää, millä edellytyksillä vuokraa voidaan korottaa ja mitä vuokralaisen on hyvä huomioida tilanteessa.
Milloin vuokran korottaminen on mahdollista?Vuokranantaja voi korottaa vuokraa ainoastaan, jos vuokrasopimuksessa on sovittu selkeä, yksiselitteinen korotusperuste. Tyypillisiä perusteita ovat esimerkiksi:
- Indeksikorotus, joka perustuu sovittuun indeksiin (esimerkiksi elinkustannusindeksi)
- Portaittain toteutettava korotus, jossa korotuksen suuruus ja ajankohdat on kirjattu sopimukseen
- Yhtiövastikkeen muutokseen sidottu korotus, mikäli tästä on nimenomaisesti sovittu
Jos vuokrasopimuksessa ei ole mitään korotusperustetta, vuokranantaja ei voi korottaa vuokraa yksipuolisesti.
Sopimukseen perustuva korotus
Lainsäädäntö ei velvoita vuokranantajaa erikseen ilmoittamaan vuokrankorotuksesta, jos korotus perustuu sopimukseen.
Käytännössä kuitenkin Hyvä vuokratapa suosittaa, että vuokranantaja kertoo vuokralaiselle korotuksesta etukäteen ja kirjallisesti, jotta vuokralaisella on mahdollisuus varautua muutokseen. Ilmoituksesta olisi hyvä ilmetä:
- uusi vuokran määrä
- korotuksen peruste
- voimaantulopäivä
Selkeä ennakkoilmoitus edistää sujuvaa vuokrasuhdetta ja vähentää epäselvyyksiä.
Vuokrankorotus muutoin kuin vuokrasopimuksessa mainituin tavoin (vuokranantajien tekemät tasokorotukset)
- Neuvottelut tulee aloittaa vähintään 6 kk ennen aiottua korotusta.
- Korotukset eivät saa ylittää vuosittain 15 %:a muutoin kuin tilanteissa, joissa tehdään merkittäviä kiinteistön tai huoneiston vuokra-arvoa kohottavia korjauksia.
- Jos neuvottelut eivät tuota tulosta, on vuokranantajalla viime kädessä lain mukaan mahdollisuus irtisanoa toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus.
- Hyvän vuokratavan mukaista on, että irtisanomisen yhteydessä vuokranantaja ilmoittaa millä vuokralla sopimus voisi jatkua sekä missä ajassa vuokraa koskeva muutos viimeistään olisi hyväksyttävä, jotta irtisanominen raukeaisi.
Vuokralaisen on mahdollista varmistaa korotuksen asianmukaisuus seuraavasti:
- Tarkista vuokrasopimus ja varmista, että sopimukseen sisältyy sovittu korotusperuste.
- Vertaile korotusperusteen laskentaa – esimerkiksi indeksikorotuksissa tulee käyttää oikeaa ajanjaksoa ja oikeaa indeksipistettä.
- Pyydä tarvittaessa lisäselvitys vuokranantajalta, jos korotuksen peruste tai laskentatapa jää epäselväksi.
Koska laissa ei ole ilmoitusvelvollisuutta, vuokralaisella on oikeus kysyä tarkempi selvitys korotuksen taustasta.
Jos vuokrankorotus ei perustu sopimukseen tai laskelma vaikuttaa virheelliseltä:
- Ota ensisijaisesti yhteyttä vuokranantajaan kirjallisesti.
- Pyydä selkeä laskelma ja perustelu korotukselle.
- Tarvittaessa voit olla yhteydessä Vuokralaisten neuvontaan saadaksesi lisäohjeita.
Vuokralainen ei ole velvollinen maksamaan korotettua vuokraa, mikäli korotusperustetta ei ole sopimuksessa.
Vuokrankorotus on sallittua vain, jos siitä on sovittu vuokrasopimuksessa yksiselitteisesti. Vaikka laki ei edellytä erillistä ilmoitusta korotuksesta, hyvän vuokratavan mukaisesti korotuksesta on suositeltavaa tiedottaa vuokralaiselle selkeästi ja ajoissa.
Selkeä viestintä edistää molemminpuolista luottamusta ja tukee sujuvaa vuokrasuhdetta.
Tutustu myös Vuokrankorotus - sekä Indeksikorotuksen laskeminen -sivuihimme.
Toimeentulotuen muutos vaikuttaa vuokranmaksuun 1.2.2026 alkaen
9.1.2026
Eduskunta on hyväksynyt lainmuutoksen, joka koskee toimeentulotuen vuokran osan maksamista. Muutos astuu voimaan 1.2.2026, ja se vaikuttaa monen vuokra-asukkaan arkeen.
Mitä muuttuu?Jos olet saanut vuokravakuuden Kelasta nykyiseen asuntoosi osana toimeentulotukea,
Kela maksaa jatkossa toimeentulotuen vuokran osuuden suoraan vuokranantajalle.
Tämä koskee myös niitä vuokralaisia, jotka ovat saaneet vuokravakuuden jo aiemmin, ennen lain voimaantuloa.
Muutoksen tavoitteena on:
- varmistaa, että vuokra maksetaan ajallaan
- ehkäistä vuokravelkojen syntymistä ja asunnottomuutta
- selkeyttää vuokranmaksua vuokralaisen ja vuokranantajan välillä.
- Kela ei välttämättä maksa koko vuokraa. Jos toimeentulotuen vuokraosuus on pienempi kuin vuokrasi, sinun tulee maksaa erotus itse vuokranantajalle.
- Jos olet helmikuussa ehtinyt maksaa vuokran itse ja Kela maksaa saman vuokraosuuden vuokranantajalle, sovi liikaa maksetun summan palautuksesta / hyvityksestä suoraan vuokranantajan kanssa.
- Jos saat Kelalta toimeentulotuen vuokran osan, tarkista, maksaako Kela koko vuokran vai osan siitä.
- Jos vain osan, huolehdi, että maksat vuokran loppuosan ajallaan.
- Seuraa maksutilannetta erityisesti lainmuutoksen alkuvaiheessa helmikuussa 2026.
- Kela maksaa asumistuen suoraan vuokranantajalle vain, jos:
- olet antanut siihen erillisen valtuutuksen tai
- vuokranmaksu on laiminlyöty.
- Opiskelijoiden asumislisä maksetaan edelleen aina suoraan opiskelijalle.
Vuokralaisten asemaa ollaan merkittävästi heikentämässä
18.12.2025
Huoneenvuokralakiin ehdotetaan lisämuutoksia, jotka siirtävät asuntojen uudelleen vuokraukseen liittyviä ongelmia asukkaalle. Samalla heikennetään vuokralaisen mahdollisuuksia etsiä uutta asuntoa. Vuokralaiset ry:n mukaan Petteri Orpon markkinaehtoisuutta korostava asuntopoliittinen linja on kaikkea muuta kuin heikoimmista kansalaisista välittävä.
Hallituksen esitysluonnos uudeksi huoneenvuokralaiksi on jo kertaalleen ollut lausuntokierroksella. Nyt pikavauhtia pyydetyt lausunnot koskevat vuokranantajan irtisanomisaikaa koskevaa sääntelyä. Esitys on, että vuokranantajan irtisanomisaikaa lyhennettäisiin kuudesta kuukaudesta neljään kuukauteen.
- Irtisanomisajan lyhentäminen siirtää asunnon uudelleen vuokrauksen ongelmaa vuokranantajalta asukkaalle. Muutos heikentää merkittävästi asukkaan mahdollisuuksia etsiä itselle sopiva asunto. Kohtuuhintaisista asunnoista on todella kova pula, ja niin tulee olemaan parin vuoden päästä myös vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista, vaikka tällä hetkellä niitä on runsaasti tarjolla. Asuntopulan aikana vuokralaisen tilanne heikkenee merkittävästi tällaisen lain myötä, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.
Uudessa esityksessä näkyy selvästi, kuinka markkinaehtoista asuntopolitiikkaa nyt halutaan tehdä.
- Samoin näkyy se, kuinka suuret edunvalvontaresurssit vuokranantajilla on vuokralaisiin verrattuna. Raha puhuu omaa kieltään. Tällaiset lakiesitykset korostavat, kuinka markkinaehtoisuus ei ota asukkaan tarpeita huomioon, ja vuokralaisia voidaan kohdella miten vain. Hallitus maalaili hallitusohjelmassaan kuvaa välittävästä Suomesta. Tällaiset toimet lisäävät erityisesti heikommassa asemassa olevien turvattomuuden tunnetta sekä korostavat, että kaikkien suomalaisten hyvinvoinnilla ei ole väliä, harmittelee Viita ja ihmettelee lyhyttä lausuntoaikaa.
- Kun Orpon hallitus on leikannut valtionapuja, muun muassa Vuokralaiset ry joutuu sopeuttamaan talouttaan siten, että henkilöstö on lomautettuna. Tällaisissa tilanteissa kahden viikon lausuntoaika on aivan liian lyhyt, ja kertoo jälleen kerran välinpitämättömyydestä ja puutteellisesta lainvalmistelutyöstä.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Anne Viita, anne.viita@vuokralaiset.fi, Vuokralaiset ry, puh. 050 5883 483
Vuokralaiset ry on valtakunnallinen vuokralaisten edunvalvoja. Tarjoamme vuokra-asumiseen liittyvää asiantuntijapalvelua, neuvontaa ja koulutusta sekä jäsenillemme että muille vuokra-asumisesta kiinnostuneille.
Pienilläkin pihatalkoilla on parhaimmillaan kauaskantoiset vaikutukset – näin onnistutte
Ei, kyse ei ole vain ilmaisesta työvoimasta ja jälkeen päin mullasta kynsien alla tai maalista hihansyrjässä. Piha- ja muiden talkoiden merkitys on pintaa syvemmällä.
Monissa vuokra- ja asumisoikeustaloissa asukastoimikunnan järjestämät pihatalkoot ovat vuosittainen perinne. Talkootyöllä pidetään piha ja yhteiset tilat viihtyisinä ja hyvässä kunnossa – ja mikä tärkeintä, samalla syntyy luontevasti syvempi yhteys naapureiden välille yhteisen tekemisen kautta.
Pihatalkoiden ei tarvitse olla suurimuotoiset ja työläät – talkoopäivän sisältö muodostetaan talon ja sen asukkaiden tarpeista. Tehtävälista voi muodostua piha-alueiden siistimisestä ja istutuksista, haitallisten vieraslajien kitkemisestä tai esimerkiksi yhteisten tilojen kevyestä kunnostamisesta. Jo pienikin hetki voi riittää.
Kun asukkaat osallistuvat talkoisiin, on todennäköistä, että sitoutuminen pihan ja yhteisten tilojen siistinä pitämiseen kasvaa myös talkoiden ulkopuolella. Taloyhtiön piha muuttuu meidän pihaksi, ja vastaavasti yhteiskäytössä olevat tilat vahvistavat tärkeää asemaansa asukkaiden kohtauspaikkana.
Talkoot tarjoavat erinomaisen tilaisuuden käydä samalla läpi taloyhtiön ajankohtaisia asioita, sopia yhteisistä käytännöistä sekä tarvittaessa kerrata talon pelisääntöjä. Päivään voidaan myös liittää esimerkiksi talkoosauna, turvallisuusesittely tai muu ajankohtainen ja tarpeellinen tilaisuus, jos taloyhtiön puitteet ja olosuhteet sen sallivat
Ennen talkoita ja niiden aikana asukkaiden kannattaa tuoda rakentavasti esille ajatuksiaan ja ideoitaan. Älä pelkää ehdottaa sisältöä talkoisiin tai muutoksia asumisen arkeen – pienikin teko voi saada paljon aikaan.
Käytännön järjestelyissä korostuu ennakointi: talkoiden ajankohta sovitaan ajoissa ja siitä tiedotetaan selkeästi, tehtävät ja vastuut määritellään etukäteen ja tarvittaessa tarkistetaan vakuutusturva (ns. talkoovakuutus) taloyhtiön vakuutusyhtiöstä.
Talkoiden järjestämiseen voi usein saada vuokranantajalta asukastoimintamäärärahaa. Se voi kattaa esimerkiksi tarjoilukuluja, kasvihankintoja tai tarvittavia tarvikkeita.
- Sovi päivämäärä hyvissä ajoin ja tiedota siitä asukkaille aktiivisesti eri kanavia hyväksi käyttäen
- Kerää toiveita talkoiden tehtävistä ja muusta sisällöstä
- Voit samalla kysyä taloyhtiön asukkailta olisiko heillä intoa osallistua talkoiden valmisteluihin
- Suunnittele tehtävät ja niiden jako ennen talkoita
- Varmista ajoissa, että tarvittavat työvälineet ovat käytettävissä
- Tarkista tarvittaessa onko taloyhtiöllä talkoiden vakuutusturva (isännöitsijä voi auttaa tässä)
- Suunnittele ja hanki tarjoilut sekä valmistele mahdollisesti käytössä olevat asukastilat rentoa yhteistä hetkeä silmällä pitäen
- Informoi ja huolehdi jätteiden lajittelusta talkoiden aikana
- Hyödynnä talon asukastoiminnan määrärahaa, jos vuokranantaja tarjoaa sellaista asukastoimikunnalle
Vuokralaiset ry eduskunnan kuulemisessa: pitkäjänteinen asuntopolitiikka vaatii ARA-tuotantoa
20.10.2025
Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita osallistui eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaoston kuulemiseen 15.10.2025. Lausunnossaan hän korosti muun muassa ARA-tuotannon merkitystä pitkäjänteisen ja kohtuuhintaisen asuntopolitiikan perustana sekä asumisneuvonnan vahvistamisen tärkeyttä häätöjen määrän lisääntyessä.
Vuokralaiset ry:n ja Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat KOVA ry:n edustajat osallistuivat eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaoston kuulemiseen 15.10.2025. Heidän lisäkseen kuultavana olivat Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen (VARKE) johtaja sekä Ympäristöministeriön edustaja.
Kuuleminen koski hallituksen esitystä valtion talousarvioksi vuodelle 2026, ja asiantuntijoilta pyydettiin lausuntoja asuntopolitiikan tilannekuvasta.
Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita nosti lausunnossaan esiin seuraavat pääkohdat:
- Kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaaminen; valtion tukema tuotanto on välttämätöntä. Asuntotuotanto luo koteja ja samalla vahvistaa työllisyyttä merkittävällä tavalla.
- Valtion asuntorahaston lakkauttaminen uhkaa ARA-tuotannon jatkuvuutta ja osaamista.
- Vuodelle 2027 suunniteltu korkotukivaltuuksien pienentäminen johtaisi vuokramarkkinoiden epävakauteen ja asumiskustannusten nousuun.
- Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen edellyttää ennaltaehkäisyä, tukipalveluita ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa.
- Valtion tukemien asuntojen kohdentaminen tulisi tehdä ilman tulorajoja.
- Segregaation ehkäiseminen; asumisoikeusasunnot ovat tärkeä osa ratkaisua.
- Häätöjen määrä on selvässä kasvussa – vuonna 2024 oli 35 % enemmän vireille tulleita häätöjä kuin vuonna 2021.
- Asumisneuvonnan merkitys kasvaa häätöjen yleistyessä; tarvitaan lisärahoitusta ja tiiviimpää yhteistyötä järjestöjen kanssa.
"Näemme Vuokralaiset ry:ssä, että ARA-tuotannon alasajo ei ole hyvä asia, sillä markkinaehtoinen tuotanto ei yksinkertaisesti vastaa paikallisiin tarpeisiin. Pidämme ARA-vuokra-asuntoja ja asumisoikeustuotantoa välttämättöminä markkinoiden toimivuuden kannalta", Viita toteaa.
"Hyvän asuntopolitiikan tunnusmerkki on pitkäjänteinen asuntotuotanto. Näkemyksemme mukaan se onnistuu nimenomaan ARA-asuntotuotannon avulla", hän painottaa.
Vuokralaiset ry eduskunnan kuulemisessa: pienten riita-asioiden menettely tarkastelussa
10.10.2025
Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita osallistui 9.10.2025 eduskunnan lakivaliokunnan kuulemiseen yhdessä Suomen Vuokranantajat ry:n lakiasiainjohtaja Tarik Ahsanullahin kanssa. Kuulemisessa käsiteltiin hallituksen esitystä pienten riita-asioiden menettelyä koskevaksi lainsäädännöksi.
Vuokralaisten näkökulmasta uudistus toisi useita myönteisiä muutoksia:
- Kuluriskin pienentyminen: oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta rajataan ja häätöprosessin kulut kohdistetaan aiheuttajalle. Uudistuksen myötä Vuokralainen voisi viedä esimerkiksi vakuudenpalautusriidan tuomioistuimeen ilman pelkoa suurista kuluista.
- Menettelyn yksinkertaistuminen: asiansa voisi ajaa ilman juristia, ja myös maallikkoavustaja on mahdollinen. Käräjäoikeuden prosessinjohto ja informointivelvollisuus korostuvat.
- Nopeampi käsittely: häätöasiat käsiteltäisiin nopeutetusti, mikä parantaisi naapureiden asumisrauhaa.
Vuokralaiset ry nosti esiin myös haasteita ja kysymyksiä:
- Pienten riita-asioiden käsittelyyn ei saa oikeusapua.
- Sähköisen asioinnin valmistumisen ja käyttöönoton aikataulu on edelleen epäselvä.
- Tuomioistuimille ei ole osoitettu lisäresursseja kasvavan asiamäärän käsittelyyn.
Lisäksi Vuokralaiset ry nosti esille kysymyksen siitä, pitäisikö asumisoikeusasuntoihin liittyvät kysymykset sisällyttää pienten riita-asioiden menettelyn piiriin. Tapauksissa osapuolina ovat aina yksityinen henkilö ja yhtiö. Nykyisin näitä riita-asioita käsitellään käräjäoikeuden lisäksi myös kuluttajariitalautakunnassa, joka on maksuton.
Kaupunkikriisi, globaali haaste — Rakennetaan ihmisille, ei vain voittoa tavoitellaksemme
6.10.2025
International Union of Tenants (IUT, Kansainvälinen vuokralaisten keskusliitto) vetoaa tänään kansainvälisenä vuokralaisten päivänä kansallisiin hallituksiin: kaupunkien asuntokriisiä ei tule ratkaista epäröiden, vaan rohkeilla ja järjestelmällisillä toimilla. Asuntokriisi ei ole enää pelkkä kohtuuhintaisuuden kysymys – se uhkaa yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta, demokratian vakautta ja ihmisarvoa.
IUT korostaa, että asunto on ihmisoikeus, ei kauppatavara. Hallitusten tulee kohdella asumista julkisena palveluna ja toimia sen mukaisesti:
- Investoida laajamittaisesti sosiaaliseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen
- Varmistaa politiikassa vuokrasuhteiden neutraalisuus
- Säädellä vuokramarkkinoita suojellakseen vuokralaisia
- Tunnustaa ja tukea vuokralaisten järjestöjä osana asumispolitiikkaa
IUT esittää, että asumiskustannukset eivät saa ylittää 25 % käytettävissä olevista tuloista. Kaupunkikehityksessä tulee asettaa vähimmäiskiintiöt sosiaaliselle ja kohtuuhintaiselle asumiselle, jotta kaupungit pysyvät kaikille avoimina ja kestävinä. Julkista maata tulee käyttää julkiseen tarpeeseen, ei myydä eniten tarjoavalle.
Asuntokriisi ei saa rakentaa muureja yhteisöjen välille tai ruokkia syrjiviä käytäntöjä. Sen sijaan sen tulee olla oikeudenmukaisuuden, solidaarisuuden ja demokraattisen uudistumisen katalysaattori.
Rakennetaan kaupunkeja, jotka palvelevat ihmisiä – ei voittoa. Varmistetaan, että kodit ovat turvapaikkoja, eivät keinottelun kohteita. Tehdään tämä yhdessä, pala palalta.
Marie Linder
Puheenjohtaja, International Union of Tenants (IUT), https://www.iut.nu/
Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Anne Viita, anne.viita@vuokralaiset.fi, Vuokralaiset ry, puh. 050 5883 483
Vuokranantajan toiminnassa on tärkeä näkyä aito läsnäolo ja välittäminen – erityisesti nyt
27.6.2025
Vuokralaiset Oy:n toiminnanjohtaja Anne Viita vieraili kevään ja alkukesän aikana vuokrataloyhtiöissä eri puolilla Suomea tutustuen niiden toimintaan ja paikalliseen asuntotilanteeseen. Hän myös kysyi miten alueilla on selvitty valtion leikkauksista. Nokian Vuokrakodeille hän suuntasi toukokuun lopulla.
Nokian Vuokrakodit Oy on Nokian kaupungin kokonaan omistama voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen tytäryhtiö. Sen asuntojen käyttöaste on 96 %, mikä kertoo kotien hyvästä hinta-laatu -suhteesta sekä yrityksen toimivasta asiakaspalvelusta.
Viitaa huolettaa sosiaaliturvan leikkausten vaikutukset naapuruston sosiaalisiin suhteisiin. Lisäksi maksuvaikeuksien lisääntyessä vuokrataloyhtiöiden alijäämäinen budjetti lisää vuokrien korotuspainetta ja uhkaa siten myös muita pienituloisia vuokralaisia.
– Kun joku häädetään, kyseinen perhe on aina pois naapurien yhteisöstä. Maksuhäiriöiset ihmiset eivät ole automaattisesti häiriköitä vaan ainoastaan heikentyneessä maksutilanteessa. Häätö luo epäluottamusta tulevaan myös naapureille; kun naapurille voi käydä noin, voiko myös minulle?
Nokian Vuokrakotien tarjoama palvelu saa Viidalta kiitosta.
– Heidän asiakaspalvelunsa on kivasti järjestetty, aina löytyy henkilö, jonka kanssa jutella. Myös asukassivusto on selkeä ja siellä on esimerkiksi valtakirjapohja, jos asiakas tarvitsee vaikeamman asian hoitamisessa omaisen tai muun asianhoitajan apua.
Hän pitää hyvänä myös sitä, että ajantasainen tieto maksuista on aina asiakkaan saatavilla asukassovelluksen kautta.
Nokian Vuokrakotien taloissa näkyy hienosti asukkaiden yhteisen toiminnan huomioon ottaminen. Yhteisillä piha-alueilla on penkkejä, kukkaistutuksia, pihakappeleita ja valmiiksi kalustettuja grillikatoksia ja grillejä saa pyydettäessä.
– Yhteiset asukastilat antavat mahdollisuuden tavata muita asukkaita ja järjestää vaikkapa harrasteryhmiä tai tapahtumia, tarjoten vaihtoehdon yksin kotona ololle. Tilat ovat valoisia, kivasti kalustettuja ja selvästi suunniteltu niiden käyttötarkoitus mielessä pitäen. Nokian Vuokrakodeissa ollaan hienosti avoimia myös asukkailta tuleville ideoille, Anne kuvaa.
Hän toteaa, että asukkaiden ja Nokian Vuokrakotien henkilökunnan välinen hyvä henki muodostuu varsin tavallisista asioista.
– Asiakkaat ja henkilökunta tervehtivät toisiaan välittömän ystävällisesti. Kiinnitin huomiota myös siihen, miten henkilökunnan yhtenäinen pukeutuminen toi vuokranantajalle positiivisesti näkyvyyttä.
Viita näkee valoa vuokranantajien toiminnassa liittyen asiakaspalveluun. Esimerkiksi Nokian Vuokrakodit on kyennyt ottamaan koppia haastavassa tilanteessa liittyen Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen (aiemmin Ara) tekemiin tukien leikkauksiin. Hyvä asumisneuvonta on kyennyt auttamaan heitä, joita leikkaukset ovat koskeneet.
– On erittäin positiivista, että useimmilla kunnallisilla vuokrataloyhtiöillä on oma asumisneuvoja. Apua tulee aina voida pyytää ja vastaanottaa kysymyksiinsä selkeästi, ystävällisesti ja hyvällä asenteella annettuja neuvoja sekä tukea, hän summaa.
Asuntokohtainen vedenkulutuksen laskutus on säästäväisen asukkaan etu
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Vuokralaiset ry:n Asuntomme-jäsenlehden numerossa 1/2022. Vedenkulutukseen ja sen laskuttamiseen liittyvä aihe on edelleen hyvin ajankohtainen.
13.1.2025
Vedenkulutusta laskutetaan eri yhtiöissä eri tavoin. Vedenkulutuksen on todettu laskeneen niissä taloissa, joissa on otettu käyttöön huoneistokohtainen vedenkulutuksen laskutus.
Suuressa osassa vuokra-asuntoja vesi laskutetaan yhä vuokran yhteydessä tasasummaisena määränä kaikille asukkaille. Näin toimitaan erityisesti vanhemmissa taloissa, joiden asunnoissa ei ole käytössä huoneistokohtaista vesimittaria.
Kaikkiin uudisrakennuksiin on jo vuodesta 2011 täytynyt asentaa huoneistokohtaiset vesimittarit, mutta osa vuokrataloyhtiöistä ei ole ottanut niissäkään taloissa käyttöön huoneistokohtaista vedenkulutuksen laskutusta, koska laki ei siihen velvoita.
Vuoden 2020 lopulla asiaan tuli muutos uusimpien talojen kohdalla. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annettuun lakiin tehtiin muutos, joka velvoittaa vuokranantajat veloittamaan vedestä kulutuksen mukaan niissä taloissa, jotka ovat rakennettu 13.11.2020 jälkeen myönnetyllä rakennusluvalla. Vanhemmissa taloissa laskutus voi jatkossakin tapahtua vuokrasopimuksen mukaisesti.
– Muutos oli hyvä, sillä näin asukkaalla on mahdollisuus säästää omien asumustottumustensa kautta asumiskuluissaan. Toki olisi parempi, että laki velvoittaisi samalla tavalla kaikkia taloja, joissa on jo asennettu asuntokohtaiset mittarit. Se on sekä asukkaan edun mukaista että ympäristövastuullista toimintaa, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.
Motivan ja Työtehoseuran kesällä 2020 julkaisemassa selvityksessä arvioitiin, että kotitalouksien vedenkulutus vähenee noin kahdeksan prosenttia, kun vedestä laskutetaan todellisen kulutuksen mukaan.
Vedenkulutuksen lasku on todettu käytännössä myös Järvenpään Mestariasunnot Oy:ssä, jossa huoneistokohtainen laskutus on ollut arkipäivää jo useamman vuoden ajan niissä taloissa, joissa mittarit on asennettu asuntoihin. Yhtiön noin 2000 asunnosta 30 %:ssa on huoneistokohtaiset mittarit joko uudistuotannon tai perusparantamisen myötä asennettuna.
– Mittaroitujen huoneistojen keskikulutus on 100 litraa vuorokaudessa asukasta kohti, kun se muissa taloissa on 140 litraa vuorokaudessa. Kun vesi laskutetaan kulutuksen mukaan, asukkaat eivät lotraa vedellä. Viimeistään ensimmäinen tasauslasku opettaa asukkaalle sen, mitä veden kulutus todella maksaa, toteaa toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi.
Myös Helsingin kaupungin asuntojen eli HEKAn asunnoissa on käytössä huoneistokohtainen kulutuksen laskutus niissä asunnoissa, joissa kulutusmittari on asennettuna. Suurimassa osassa asuntokantaa vesi kuitenkin kuuluu vuokraan eli on kaikille asukkaille tasasuuruinen summa, johon asukas ei voi omalla toiminnallaan vaikuttaa.
Tämän vuoden alussa yhtiö siirtyi kulutukseen perustuvassa vesilaskutuksessa myös ennakkolaskutukseen. Ennakkomaksujärjestelmää kokeiltiin 21 kohteessa ja siitä saatujen kokemusten perusteella päätettiin laajentaa ennakkolaskutus kaikkiin taloihin, joissa on huoneistokohtainen veden mittaus. HEKAssa ennakkomaksu on 15 euroa henkilöä kohti kuukaudessa.
– Kolmen kuukauden laskutusväli on aiheuttanut etenkin suurille perheille isoja kertalaskuja ja maksuvaikeuksiakin. Kuukausittainen ennakkomaksu pienentää kolmen kuukauden välein tulevaa vesilaskua ja näin asukkaiden on helpompi maksaa kulutuksen mukainen tasauslasku, perustelee toimitusjohtaja Jaana Närö ja korostaa, että muutos koskee vain niitä kohteita, joissa on käytössä huoneistokohtainen veden mittaus.
– Tällä hetkellä valtaosassa kohteitamme vesi sisältyy vuokraan, koska kaikissa kohteissa ei ole käytössä huoneistokohtaisia vesimittareita.
Vedenkulutus mitataan huoneistokohtaisella mittarilla ja vesi laskutetaan käytön mukaan eli asunnossa asuvien asukkaiden todellisen vedenkulutuksen mukaan.
Yhtiö veloittaa kuukausivuokran yhteydessä tietyn, asukaskohtaisen vesimaksun. Summa vaihtelee yhtiöittäin 15–30 euroon henkilöä kohti kuukaudessa. Eli jos ennakkomaksu on 15 euroa ja asunnossa asuu kaksi henkilöä, veloitetaan 30 euroa kuukaudessa.
Tasauslasku lähetetään yleensä 3–6 kuukauden välein. Siinä huomioidaan asunnossa käytetyn veden määrä. Jos asukas on kuluttanut vähemmän vettä kuin on ennakkomaksussa maksanut, hänelle palautetaan rahaa esimerkiksi seuraavan vuokranmaksun yhteydessä. Jos taas asukas on kuluttanut enemmän vettä kuin ennakkomaksussa on maksanut, häntä veloitetaan lisämaksulla. Palautus- tai lisämaksutavat ovat yhtiökohtaisia.
Motivan ja Työtehoseuran toteuttamassa vedenkulutustutkimuksessa suomalaisten keskimääräinen vedenkäyttö kerros- ja rivitaloissa on keskimäärin 120 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa. Kulutuksen vaihteluväli on kuitenkin varsin suuri: 50–150 litraa.
Tallinna kutsuu 28.9. - 30.9.2025
Selvitys ARA-vuokra-asuntojen tulorajojen tarkistamisesta käynnissä – mikä voi vielä muuttua?
11.3.2025
Valtion tukemien, eli ARA-vuokra-asuntojen enimmäistulorajat astuivat voimaan 1.1.2025. Hallitusohjelman mukaisesti Ympäristöministeriö selvittää tällä hetkellä lisäksi mahdollisuutta:
Osana parhaillaan käynnissä olevaa selvitystä haastatellaan keskeisiä sidosryhmiä. Myös Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viitaa haastateltiin 26.2.
– Haastattelun kysymysten asettelussa oli mielestäni selviä ongelmia. Monia asioita jätettiin avoimeksi, ja vastaajana jäin ikään kuin puun ja kuoren väliin, Anne Viita toteaa.
Yksi epäselväksi jäänyt kysymys koski hyvätuloisten ARA-asukkaiden vuokrien korottamista. Haastattelun kysymyksissä ei määritelty, kuinka paljon tulojen tulisi nousta, jotta vuokra nousisi. Viita näkee asiassa kaksi merkittävää riskiä:
– Jos palkka nousee, sanotaan nyt ihan vain esimerkkinä, 10 euroa ja vuokra siitä johtuen 15 euroa, syntyy kannustinloukku. Palkankorotusta ei silloin yksinkertaisesti kannata ottaa vastaan.
Toinen huolenaihe liittyy perheenjäsenten yhteisiin tuloihin.
– Tulot on jaoteltu perheenjäsenten määrän mukaan. Tarkoittaako tämä, että jos perheen lapset saavat kesätöistä palkkaa 1 500 euroa kahden kuukauden ajan, perheen pitäisi maksaa tuolta ajalta korkeampaa vuokraa? Selkeä viesti on, että vuokraa halutaan korottaa perheen yhteisten tulojen noustessa.
Viita painottaa, että lasten kesätyötulojen ei tulisi vaikuttaa vuokran määrään, sillä ne ovat usein nuorten ensimmäisiä merkittäviä tuloja ja kannustavat itsenäistymiseen.
Lisäksi hän kritisoi sitä, ettei kyselyssä lainkaan esitelty tilannetta vuokran alentamisesta silloin, kun asukkaan tulot laskevat, esimerkiksi eläkkeelle siirryttäessä.
1.1.2025 alkaen voimassa olevat ARA-asuntojen tulorajat:
- 1 aikuinen: 3 540 €
- 2 aikuista: 6 020 €
- 1 aikuinen ja 1 lapsi: 4 190 €
- 2 aikuista ja 1 lapsi: 6 670 €
- 2 aikuista ja 2 lasta: 7 270 €
- 2 aikuista ja 3 lasta: 7 870 €
Mitä tulee turvata, jos määräaikaiset vuokrasopimukset otetaan käyttöön?
Jos ARA-asunnoissa siirrytään määräaikaisiin vuokrasopimuksiin, on varmistettava, että vuokralaisella on aina oikeus irtisanoa sopimus ilman tuomioistuinkäsittelyä. Tämä on tärkeää myös asukkaan muuttaessa oman talousalueensa sisällä, esimerkiksi työpaikan vaihdon vuoksi.
– Otetaan esimerkki: asun Helsingin Vuosaaressa ja saan työpaikan Peijaksesta Vantaalta. Vaikka se on samaa talousaluetta, työmatkani pitenisi tunnin mittaiseksi. Tällaisessa tilanteessa määräaikainen vuokrasopimus tulee voida irtisanoa, jotta perheen talous ja arki eivät kärsi. Ei voi olla niin, että vuokralaisen on sinniteltävä 5–7 vuoden sopimuksen loppuun vain vuokranantajan tyhjäkäytön välttämiseksi, Viita korostaa.
– Ensimmäinen askel oli tuoda tutkimuksen tekijöille esiin ne epäkohdat, joista olemme huolissamme, Viita kertoo Vuokralaiset ry:n kannasta.
Vuokralaiset ry seuraa selvityksen etenemistä ja tuo valtakunnallisesti esille vuokralaisten näkökulmaa ja oikeuksia.
Viita painottaa, että valtion tukeman vuokra-asumisen tulee palvella myös asukasta – ei ainoastaan valtiota ja vuokranantajaa.
Selvitykset asukasrakenteesta ja tulojen vaikutuksesta vuokrasuhteeseen valtion tukemissa vuokra-asunnoissa -tutkimuksen toteuttaa Owal Group Oy yhteistyössä PTT:n kanssa.
Ympäristöministeriön tilaaman selvityksen avulla kartoitetaan muutosten vaikutuksia vuokra-asukkaiden, asuntojen omistajien ja yhteiskunnan näkökulmasta.
Voit lukea lisätietoa käynnissä olevasta selvityksestä Ympäristöminiteriön verkkosivuilta (linkki avautuu samaan selainikkunaan)
Asuntokohtainen vedenkulutuksen laskutus on säästäväisen asukkaan etu
13.1.2025
Vedenkulutusta laskutetaan eri yhtiöissä eri tavoin. Vedenkulutuksen on todettu laskeneen niissä taloissa, joissa on otettu käyttöön huoneistokohtainen vedenkulutuksen laskutus.
Suuressa osassa vuokra-asuntoja vesi laskutetaan yhä vuokran yhteydessä tasasummaisena määränä kaikille asukkaille. Näin toimitaan erityisesti vanhemmissa taloissa, joiden asunnoissa ei ole käytössä huoneistokohtaista vesimittaria.
Kaikkiin uudisrakennuksiin on jo vuodesta 2011 täytynyt asentaa huoneistokohtaiset vesimittarit, mutta osa vuokrataloyhtiöistä ei ole ottanut niissäkään taloissa käyttöön huoneistokohtaista vedenkulutuksen laskutusta, koska laki ei siihen velvoita.
Vuoden 2020 lopulla asiaan tuli muutos uusimpien talojen kohdalla. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annettuun lakiin tehtiin muutos, joka velvoittaa vuokranantajat veloittamaan vedestä kulutuksen mukaan niissä taloissa, jotka ovat rakennettu 13.11.2020 jälkeen myönnetyllä rakennusluvalla. Vanhemmissa taloissa laskutus voi jatkossakin tapahtua vuokrasopimuksen mukaisesti.
– Muutos oli hyvä, sillä näin asukkaalla on mahdollisuus säästää omien asumustottumustensa kautta asumiskuluissaan. Toki olisi parempi, että laki velvoittaisi samalla tavalla kaikkia taloja, joissa on jo asennettu asuntokohtaiset mittarit. Se on sekä asukkaan edun mukaista että ympäristövastuullista toimintaa, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.
Motivan ja Työtehoseuran kesällä 2020 julkaisemassa selvityksessä arvioitiin, että kotitalouksien vedenkulutus vähenee noin kahdeksan prosenttia, kun vedestä laskutetaan todellisen kulutuksen mukaan.
Vedenkulutuksen lasku on todettu käytännössä myös Järvenpään Mestariasunnot Oy:ssä, jossa huoneistokohtainen laskutus on ollut arkipäivää jo useamman vuoden ajan niissä taloissa, joissa mittarit on asennettu asuntoihin. Yhtiön noin 2000 asunnosta 30 %:ssa on huoneistokohtaiset mittarit joko uudistuotannon tai perusparantamisen myötä asennettuna.
– Mittaroitujen huoneistojen keskikulutus on 100 litraa vuorokaudessa asukasta kohti, kun se muissa taloissa on 140 litraa vuorokaudessa. Kun vesi laskutetaan kulutuksen mukaan, asukkaat eivät lotraa vedellä. Viimeistään ensimmäinen tasauslasku opettaa asukkaalle sen, mitä veden kulutus todella maksaa, toteaa toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi.
Myös Helsingin kaupungin asuntojen eli HEKAn asunnoissa on käytössä huoneistokohtainen kulutuksen laskutus niissä asunnoissa, joissa kulutusmittari on asennettuna. Suurimassa osassa asuntokantaa vesi kuitenkin kuuluu vuokraan eli on kaikille asukkaille tasasuuruinen summa, johon asukas ei voi omalla toiminnallaan vaikuttaa.
Tämän vuoden alussa yhtiö siirtyi kulutukseen perustuvassa vesilaskutuksessa myös ennakkolaskutukseen. Ennakkomaksujärjestelmää kokeiltiin 21 kohteessa ja siitä saatujen kokemusten perusteella päätettiin laajentaa ennakkolaskutus kaikkiin taloihin, joissa on huoneistokohtainen veden mittaus. HEKAssa ennakkomaksu on 15 euroa henkilöä kohti kuukaudessa.
– Kolmen kuukauden laskutusväli on aiheuttanut etenkin suurille perheille isoja kertalaskuja ja maksuvaikeuksiakin. Kuukausittainen ennakkomaksu pienentää kolmen kuukauden välein tulevaa vesilaskua ja näin asukkaiden on helpompi maksaa kulutuksen mukainen tasauslasku, perustelee toimitusjohtaja Jaana Närö ja korostaa, että muutos koskee vain niitä kohteita, joissa on käytössä huoneistokohtainen veden mittaus.
– Tällä hetkellä valtaosassa kohteitamme vesi sisältyy vuokraan, koska kaikissa kohteissa ei ole käytössä huoneistokohtaisia vesimittareita.
Vedenkulutus mitataan huoneistokohtaisella mittarilla ja vesi laskutetaan käytön mukaan eli asunnossa asuvien asukkaiden todellisen vedenkulutuksen mukaan.
Yhtiö veloittaa kuukausivuokran yhteydessä tietyn, asukaskohtaisen vesimaksun. Summa vaihtelee yhtiöittäin 15–30 euroon henkilöä kohti kuukaudessa. Eli jos ennakkomaksu on 15 euroa ja asunnossa asuu kaksi henkilöä, veloitetaan 30 euroa kuukaudessa.
Tasauslasku lähetetään yleensä 3–6 kuukauden välein. Siinä huomioidaan asunnossa käytetyn veden määrä. Jos asukas on kuluttanut vähemmän vettä kuin on ennakkomaksussa maksanut, hänelle palautetaan rahaa esimerkiksi seuraavan vuokranmaksun yhteydessä. Jos taas asukas on kuluttanut enemmän vettä kuin ennakkomaksussa on maksanut, häntä veloitetaan lisämaksulla. Palautus- tai lisämaksutavat ovat yhtiökohtaisia.
Motivan ja Työtehoseuran toteuttamassa vedenkulutustutkimuksessa suomalaisten keskimääräinen vedenkäyttö kerros- ja rivitaloissa on keskimäärin 120 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa. Kulutuksen vaihteluväli on kuitenkin varsin suuri: 50–150 litraa.
Valtio virittelee asuntopulapommia
16.5.2025
Hallituksen esitys lakkauttaa valtion asuntorahasto ja asettaa valtion tukemalle tuotannolle takausmaksu heikentää mahdollisuuksia tehdä pitkäjänteistä asuntopolitiikkaa. Se myös synnyttää asuntopulaa ja lisää asumisen kustannuksia. Eriarvoistuminen lisääntyy Suomessa entisestään.
Vastikään lausunnolle lähteneessä hallituksen esityksessä todetaan, että ensi vuoden alusta on tarkoitus lakkauttaa valtion asuntorahasto ja sulauttaa se osaksi eduskunnan vuosittaista budjettia. Lisäksi korkotukilainoille asetettaisiin takausmaksu.
- Valtion asuntorahasto perustettiin 90-luvun alussa pitkäjänteisen asuntopolitiikan toteuttamiseksi. Kaikille haluttiin taata asumisen kautta perusmahdollisuus olla osana yhteiskuntaa. Tänä päivänä tarve tuohon on jopa suurempi, sillä yhteiskunta on pahasti eriarvoistunut. Siksi asuntorahaston lakkauttaminen on todella huono esitys, toteaa toiminnanjohtajan Anne Viita ja jatkaa perusteluilla.
- Asumisesta on tullut kansalaisia eriarvoistava tekijä asumisen hinnan takia. Hyvin toimeentulevat eivät selkeästikään tiedä, ymmärrä tai välitä, että pienituloisilta menee asumiseen jo yli 40 prosenttia käteen jäävästä tulosta. Se heikentää ihmisten mahdollisuuksia ja toimintaresursseja. Hallituksen esityksen seurauksena on, että valtion tukema kohtuuhintainen asuntotuotanto vähenee rajusti, mikä johtaa heikommassa asemassa olevien tilanteen pahenemiseen ja lisää entisestään eriarvoistumisen tunnetta. On muistettava, että valtion tukemien asuntojen määrä on rajusti vähentynyt viimeisen 20 vuoden aikana rajoituksista vapautumisen kautta.
Kun valtion tukema asuntotuotanto vähenee, se vähentää koko asuntotuotantoa varsinkin matalasuhdanteissa, mikä vaikuttaa kaikkien kansalaisten asumiskustannusten nousuun.
- Valtio sahaa omaa oksaansa, kun se poistaa itseltään työkalun käyttää valtion tukemaa tuotantoa suhdannepoliittisena tekijänä. Asuntorahasto perustettiin juuri siksi, ettei näin tärkeä asia olisi päivänpolitikoinnin välineenä eduskunnassa. Päätöksestä kärsii myös rakennusala, jolle ko. asuntotuotanto olisi juuri nyt pelastusrengas niin yritysten kannattavuuden turvaajana kuin työttömyyden torjumisessa. On erikoista, että hallitus ei ole kuunnellut tässä asiassa edes Rakennusteollisuus RT:n viestiä, korostaa Viita.
Myös valtion tukeman asuntorakentamisen korkotukilainoille esitetty takausmaksu vaikuttaa Vuokralaiset ry:n mukaan samansuuntaisesti. Takausmaksu vähentää yleishyödyllisten yhtiöiden mahdollisuuksia tehdä uudistuotantoa.
- Hallitus on ohjelmassaan kirjannut, että se suosii vapaarahoitteista tuotantoa ja vähentää valtion tukemaa tuotantoa. Takausmaksu on selkeä keino pyrkiä tuohon tavoitteeseen. Kaikki tekijät puhuvat kuitenkin päinvastaisen politiikan tarpeesta. Meillä on edessä jo parin vuoden päästä asuntopulapommi, koska tämän päivän rakentamattomuus heijastuu siten tulevaisuudessa. Se nostaa jälleen asumisen hintaa. Kärsijöinä tällaisen lyhytnäköisen toiminnan seurauksena ovat tavalliset palkansaajat, joiden arkeen nämä päätökset osuvat, painottaa Viita.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Anne Viita, anne.viita@vuokralaiset.fi, Vuokralaiset ry, puh. 050 5883 483
Vuokralaiset ry on valtakunnallinen vuokralaisten edunvalvoja. Tarjoamme vuokra-asumiseen liittyvää asiantuntijapalvelua, neuvontaa ja koulutusta sekä jäsenillemme että muille vuokra-asumisesta kiinnostuneille.
Tämän julkaisun kuva on tehty tekoälyä hyväksi käyttäen.Tallinna Kutsuu 10.11. – 12.11.
Varo nettihuijareita vuokra-asuntoa etsiessäsi
Kysynnän lisääntyessä vuokra-asuntomarkkinoilla on niille ilmestynyt myös nettihuijareita. He tarjoavat asuntoja, jotka eivät todellisuudessa ole vuokrattavana.
Tyypillinen kuvio on, että netissä julkaistaan kuvia asunnosta, jota tarjotaan vuokralle kiireellisellä aikataululla. Huijarit lupaavat luovuttaa asunnon avaimet maksetun vuokravakuuden tai ennakkovuokran jälkeen.
– Ei riitä, että on vain puhunut oletetun vuokranantajan kanssa puhelimessa. Asuntoa tulisi aina käydä katsomassa ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Laillisesti toimivat vuokravälittäjät eivät estä asunnon katsomista ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista, muistuttaa Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita.
Onko sinulla kysymyksiä asunnon vuokraukseen, sopimukseen tai vaikkapa irtisanomiseen liittyen? Olipa kyseessä asumisen arkeen tai kiperään tilanteeseen liittyvä asia, Vuokralaiset ry:n neuvontapalvelu auttaa!
Neuvontapalvelumme vastaa numerossa 0600 9 1515. Puhelun hinta on 1,92 € /min+pvm. Palvelu on avoinna ma klo 8.30–14.00 ja 16.00–18.00 sekä ti–to klo 8.30–13.30. Huom! Neuvonta ei ole heinäkuun aikana auki maanantaisin klo 16.00–18.00.
Vuokralaiset ry:n jäsenille puhelinneuvonta on maksutonta numerossa 09 4770 360. Jäsenyys tarkistetaan puhelun alussa.
Hallituksen toimet vähentävät asuntotuotantoa ja eriarvoistavat Suomea
Vuokralaiset ry vastustaa Valtion asuntorahaston (VAR) lakkauttamista ja siirtämistä osaksi valtion budjettia. Muutos on jälleen yksi askel kohti valtion tukeman asuntotuotannon supistamista minimiin. Hallituksen toimet johtavat asumisen jatkuvaan kallistumiseen ja yhteiskunnan eriarvoistumiseen.
- Hallituksen tavoite on ajaa ara-tuotanto minimiin ja perustaa asuntomarkkinat vapaarahoitteiselle tuotannolle. Linja ajaa Suomen kohti pysyvää asuntopulaa, sillä markkinat toimivat siten, että vapaarahoitteinen asuntotuotanto romahtaa aina matalasuhdanteessa eikä riittävää asuntotuotantoa saada siksi aikaan. Matalasuhdanteessa Ara-tuotanto on tärkeä työkalu asuntotuotannon ylläpitämiseksi ja hillitsemään siten jatkuvaa asumisen kustannusnousua, painottaa toiminnanjohtaja Anne Viita.
Hallitus ajaa valtion tukemaa asuntotuotantoa alas myös lakkauttamalla asumisoikeusasuntojen tukemisen, vähentämällä rajusti erityisryhmien kuten opiskelija-asuntojen rahoitusta ja asettamalla korkotukilainoille takausmaksun, jota toimijoiden on lähes mahdotonta saada kerrytettyä asetetuin ehdoin. Myös MAL-sopimuksista on poistettu ara-tuotannon tavoitteet.
- VAR:n siirtäminen osaksi valtion budjettitaloutta tarkoittaa, että pitkäjänteisen asuntopolitiikan toteuttaminen käy entistä mahdottomammaksi, mikä jälleen vaarantaa tasaisen asuntotuotannon syntymisen, kun ara-tuotannon tuki on jokavuotisen politikoinnin varassa. Valtio menettää VAR:n lakkauttamisen myötä myös mahdollisuuden käyttää ara-tuotantoa suhdanteiden tasaamisen työkaluna, toteaa Viita.
Edellä mainitut hallituksen toimet yhdistettynä sosiaalitukien leikkauksiin eriarvoistavat Vuokralaiset ry:n mukaan kansalaisia rajulla tavalla.
- Hallituksen toimet tuottavat yhä kalliimpaa asumista, jolloin pienituloisten asumisen valinnanmahdollisuudet kaventuvat. Samoin sosiaalitukien leikkaukset kaventavat pienituloisten mahdollisuuksia elää hyvinvoivaa elämää, toteaa Viita ja harmittelee yhteiskunnan arvojen koventumista.
- Pienituloinen nähdään yhä useammin syyllisenä itse omaan pienituloisuuteensa, koska korostetaan yksilökeskeisyyttä ja sitä, ettei empatia kuulu politiikkaan. Suomi on kuitenkin rakennettu idealle, jossa kaikista pidetään huolta ja annetaan arvo jokaisen panokselle. Sitä perustaa ei pitäisi murentaa.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Anne Viita, anne.viita@vuokralaiset.fi, Vuokralaiset ry, puh. 050 5883 483
Vuokralaiset ry on valtakunnallinen vuokralaisten edunvalvoja. Tarjoamme vuokra-asumiseen liittyvää asiantuntijapalvelua, neuvontaa ja koulutusta sekä jäsenillemme että muille vuokra-asumisesta kiinnostuneille.
Keski-Suomen Vuokralaiset ry:n Kevätkokous to 30.5.2024 klo 18
23.5.2024
Keski-Suomen Vuokralaiset ry:n kevätkokous torstaina 30.5.2024 kello 18. Toimisto, Nevakatu 1.
Kesäkarnevaali Huhtasuon Hulinat tiistaina 4.6. klo 12 - 15 Huhtakeskuksessa, Nevakatu 1
23.5.2024
Mukana mm. Taikuri Edward Hölynpöly, Räppäri Purso ja KotoSuomi.
Vuokralaisten liittokokous nosti esiin ARA-asuntojen merkityksen
22.4.2024
Vuokralaiset ry:n liittokokous nosti esiin ARA-asuntojen merkityksen yhteiskunnassa. Kohtuuhintaisia ARA-asuntoja tulee tuottaa kaikissa suhdannetilanteissa ja asumisoikeusasuntojen valtion tukea ei saa lakkauttaa. Asumistuen leikkauksista tulisi toteuttaa seurantatutkimus.
Asukkaiden kannalta turvallisten ARA-vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuottaminen luo yhteiskuntaan tarvittavaa vakautta, mikä korostuu erityisesti tällaisina aikoina, jolloin ulkoinen turvallisuuden tunne horjuu ja sisäisesti taloudellinen turvallisuus on uhattuna hallituksen päättämien leikkaustoimien takia.
- En usko, että Suomi lähtee taloudelliseen nousuun pelkkiä isoja saksia heristelemällä. Tarvittaisiin porkkanoita, jotka luovat ihmisille toivoa paremmasta. Tosiasia kuitenkin on, että maamme taloudellinen tilanne ei ole niin huono, että tarvittaisiin näin rajuja toimenpiteitä, joita nykyinen hallitus esittää ja on laittanut toimeen. Monet taloustieteilijät ovat tuoneet esiin, että maltillisempikin säästötahti riittäisi, totesi Vuokralaiset ry:n puheenjohtaja Suna Kymäläinen liittokokouspuheessaan.
Kymäläisen mukaan Vuokralaiset ry haluaa nostaa esiin asumiseen liittyvien tukitoimien tärkeyden, jotta jokaisella suomalaisella olisi turvallinen koti niin asumisrauhan kuin myös talouden puolesta. Asumistukiin tehdyt leikkaukset tulevat vaikuttamaan yhdistyksen jäsenistön taloudelliseen tilanteeseen merkittävästi. Tilannetta vielä pahentaa kehysriihessä päätetyt kiristystoimet.
- Vuokralaiset ry vaatii, että asumistuen leikkauksen vaikutuksista tehdään jollain aikavälillä tutkimus ja tarvittaessa arvioidaan tilanne uudelleen tulosten pohjalta. Samoin vaadimme, että ARA-asuntoja tuotetaan kaikissa suhdannetilanteissa, sillä kohtuuhintaisia asuntoja ei synny muilla keinoin. Tavallisille palkansaajille tarvitaan nykyistä enemmän asuntoja, joihin heillä on varaa, perustelee Kymäläinen.
Myös asumisoikeusasuntojen valtion tuen lakkauttaminen vuoden 2026 alusta pitää Vuokralaiset ry:n mielestä arvioida uudelleen.
- Asoasunnot ovat erittäin kysyttyjä asuntoja ja ne toimivat erinomaisena asumispolkuna vuokra-asumisesta omistusasumiseen, kuten ARAn tuore selvitys on todennut. Samalla kohtuuhintaisia ARA-vuokra-asuntoja vapautuu niitä enemmän tarvitseville. Asuntomarkkinoille tarvitaan asojärjestelmän kaltaista välimallia myös alueellisen eriarvoistumisen ehkäisemiseen, mutta myös tasaamaan asuntorakentamisen suhdannevaihteluita. On silkkaa järjettömyyttä, että monella tavalla toimiva järjestelmä ajetaan alas tieten tahtoen ideologisin perustein. Valtiontaloudelle järjestelmä ei ole merkittävä riski edes nykyisellään, ja järjestelmää pystyttäisin kehittämään siten, että siihen liittyvät pienet valuviat saataisiin korjatuksi, korostaa Kymäläinen.
Liittokokouksessa vahvistettiin vuosikertomukset ja tilinpäätökset vuosilta 2022 ja 2023 sekä myönnettiin hallitukselle sekä muille vastuuvelvollisille vastuuvapautus. Kokous hyväksyi myös seuraavan liittokokouskauden toiminta-ohjelman vuosille 2024 – 2026.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Suna Kymäläinen, suna.kymalainen@eduskunta.fi, Vuokralaiset ry, puh. 050 512 0526
Toiminnanjohtaja Anne Viita, anne.viita@vuokralaiset.fi, Vuokralaiset ry, puh. 050 5883 483
Vuokralaiset ry on valtakunnallinen vuokralaisten edunvalvoja. Tarjoamme vuokra-asumiseen liittyvää asiantuntijapalvelua, neuvontaa ja koulutusta sekä jäsenillemme että muille vuokra-asumisesta kiinnostuneille.
Vastuu asuntojen paristokäyttöisistä palovaroittimista siirtyy vuoden 2026 alusta rakennuksen omistajalle
16.4.2024
Vuokralset VKL ry on julkaissut yhdessä Kiinteistöliiton, Rakli:n, Suomen Vuokranantajien ja Suomen Opiskelija-asunnot SOA:n kanssa rakennusten omistajille ohjeen palovaroittimiin liittyvistä muuttuneista vastuista. Vuoden 2026 alusta lähtien vastuu asuntojen paristokäyttöisten palovaroittimien hankinnasta ja huolenpidosta siirtyy rakennuksen omistajalle. Rakennuksen omistaja voi olla esimerkiksi asunto-osakeyhtiö, asumisoikeus- tai vuokrataloyhtiö. Muutos liittyy 1.1.2024 voimaan astuneeseen pelastuslain uudistukseen ja sillä tähdätään paloturvallisuuden lisäämiseen asumisessa.Rakennuksen omistajan vastuulle kuuluu palovaroittimien hankinta, asennus ja kunnossapito, mukaan lukien paristojen tai akkujen vaihto tarvittaessa. Omistajalla tai hänen edustajallaan on oikeus käydä huoneistossa tarvittaessa, esimerkiksi palovaroittimien asennuksen tai ylläpidon takia. Käynti järjestetään asunnon haltijalle sopivana ajankohtana ja kohtuullisessa ajassa, ellei työn kiireellisyys tai laatu muuta vaadi.Asukkaan vastuulla on testata huoneistossa olevat palovaroittimet omistajan antamien ohjeiden mukaisesti.Vuodet 2024 ja 2025 ovat siirtymäaikaa. Rakennuksen omistajan tulee tänä aikana selvittää tarvittavien palovaroittimien määrä ja hankkia sekä asentaa ne kaikkiin huoneistoihin. Asian hoitamiseen on hyvä varata riittävästi aikaa, jotta omistajan vastuu voidaan toteuttaa vuoden 2026 alusta lähtien.Siirtymäaikana tullaan hankkimaan palovaroittimia merkittävästi enemmän kuin yleensä keskimäärin vuosittain. Tästä johtuen on mahdollista, että varsinkin siirtymäajan lopussa palovaroittimista voi olla ajoittain pulaa.Valittujen palovaroittimien tulee täyttää standardin SFS-EN 14604 vaatimukset, ja niiden vaatimustenmukaisuus osoitetaan CE-merkinnällä.
Vuoden 2023 Hyvä Vuokranantaja -palkinto luovutettiin Kuopioon
Kuopiolaispariskunta Anniina ja Jesse Parviainen, Naapurikodit-yrityksen omistajat, palkittiin vuoden 2023 Hyvä Vuokranantaja -palkinnolla marraskuun lopulla. Palkinnon jakoivat yhteistyössä Suomen Vuokranantajat ja Vuokralaiset VKL ry.
Parviaiset ostavat ja remontoivat kokonaisia kiinteistöjä. He erottuivat äänestyksessä saamissaan perusteluissa esimerkiksi sillä, että he pyrkivät ymmärtämään mahdollisimman hyvin vuokralaisten kokonaistilanteita ja tarpeita sekä hoitavat asumisen ongelmatilanteet ripeästi. He ovat itse läsnä vuokrataloissaan esimerkiksi remontteja tehdessään ja myös sitä kautta helposti vuokralaistensa tavoitettavissa.
Parviaiset painottavat myös oman avoimuutensa tärkeyttä vuokralaistensa suuntaan.
Yksityiset vuokranantajat omistavat lähes 40 prosenttia kaikista vuokra-asunnoista Suomessa, ollen suurin vuokra-asuntojen tarjoaja maassamme. Hyvä Vuokranantaja -tunnustus myönnetään vuosittain reilulle, luotettavalle, jämptille ja sitoutuneelle yksityiselle vuokranantajalle. Palkinnon saajat valitaan verkossa kerättyjen ehdotusten pohjalta.
Vuokralaiset ry toivottaa onnea Anniina ja Jesse Parviaiselle!